Förstora eller Förminska
NVL Uutisia/Fréttir/Nytt/News - Nordiskt nätverk för vuxnas lärande

Denmark

”Vähemmän aaveita vankiloissa”

Tämän otsikon alla Tanskassa käynnistetään joukko konkreettisia vankeinhoidon hankkeita, joiden tarkoituksena on tarjota vangeille lyhytkestoista ammattikoulutusta (AMU=Arbejdsmarkedsuddannelser).

Tavoitteena on lisätä vankien osaamista ja sitä näin parantaa heidän mahdollisuuksiaan saada työ- tai opiskelupaikka vapautumisen jälkeen. Kurssit järjestetään yhteistyönä, johon osallistuvat aikuiskoulutuksen tarjoajat, vankilat ja poliisivankilat. Alkuvaiheessa koulutusta järjestetään neljän vuoden kokeiluna.

Lisää aiheesta (tanskaksi): Uvm.dk.

Maria Marquard
E-post: marq(ät)dpu.dk

Talouskriisin aikana yrittäjiksi ryhtyy osaavampaa väkeä

Ajatushautomo Dean ja Ålborgin yliopiston tutkijoiden tuore analyysi osoittaa, että vuosien 2001–2009 taantuman aikana uusien yrittäjien määrä on laskenut huomattavasti. Samalla yrittäjien palkka- ja osaamistaso on noussut huomattavasti, ja heistä yhä useammat ovat ”sarjayrittäjiä”, joilla on kokemusta ja osaamista uusien yritysten perustamisesta.

Analyysi n mukaan tuoreilla yrittäjillä on nyt paremmat valmiudet selviytyä ja uusia yrityksiä perustetaan aiempaa korkeampaa koulutusta edellyttävillä aloilla. Ajan myötä tämä kehitys saattaa tuottaa enemmän työpaikkoja ja enemmän uusia tanskalaisyrityksiä joilla on hyvät selviämismahdollisuudet.

Lue tiedote ja taustaraportti aiheesta  (tanskaksi): Dea.nu.

Maria Marquard
E-post: marq(ät)dpu.dk

40 miljoonaa kruunua työpaikkojen ja oppilaitosten yhteisille innovaatiohankkeille

Tanskan hallitus on varannut 40 miljoonaa kruunua innovaatiohankkeisiin, jotka edistävät yksityisen ja julkisen sektorin työpaikkojen ja ammatillisten korkeakoulujen välistä yhteistyötä.

Aloite on osa hallituksen tulevaa kansallista innovaatiostrategiaa. Hankkeiden tarkoituksena on edistää organisaatioiden kehitys- ja innovaatiotoimintaa ja antaa opiskelijoille mahdollisuuksia tutustua ”tosielämän” haasteisiin.

Lisätietoa (tanskaksi) osoitteessa Fivu.dk.

Maria Marquard
E-post: marq(ät)dpu.dk

Lukutaito- ja viestintäopetus työpaikoilla

Hallituksen ja yhtenäisyyslistapuolueen solmimaan vuoden 2012 budjettisopimukseen sisältyi 25 miljoonan kruunun panostus luku- ja kirjoitusvaikeuksisten työttömien koulutukseen. Tilanteen parantamiseksi suunniteltiin useita toimenpiteitä, esim. Ilmaiskäytössä olevia, helposti saatavia IT-apuvälineitä, työpaikoille suuntautuvaa hakevaa toimintaa sekä työvoimatoimistojen ja työttömyyskassojen henkilöstön koulutusta. Tällä hetkellä konkreettisia hankkeita on käynnissä useilla tahoilla mm. ammattiyhdistyssektorilla.

Lisää aiheesta (tanskaksi) Tanskan työllisyysministeriön sivuilta: Bm.dk

Ammattiliitto 3 F:n tiedote aiheesta: PDF

Maria Marquard
E-post: marq(ät)dpu.dk

Finland

Lukiokoulutus uudistetaan

Opetusministeri Jukka Gustafsson on asettanut työryhmän valmistelemaan esityksen valtioneuvoston asetukseksi lukiokoulutuksen yleisiksi valtakunnallisiksi tavoitteiksi ja lukiokoulutuksen tuntijaoksi. Uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön koko lukiokoulutuksen osalta 1.8.2016 lukien.

Uudistuksen tavoitteena on yleissivistyksen lisäksi vahvistaa tulevaisuuden oppimistaitoja. Lukio-opetuksen on myös lisättävä integroivaa ja kokonaisuuksien hallintaa vahvistavaa opetusta ja opiskelua kaikille yhteisinä opintoina. Tavoitteena on kehittää lukiokoulutukseen yhteisöllisempi ja osallistavampi toimintakulttuuri.
Lukiokoulutuksen on mahdollistettava joustavien opintopolkujen rakentaminen opiskelijoille myös muiden koulumuotojen opetustarjontaa hyödyntäen. Aikuisopiskelun omaleimaisuus on turvattava myös jatkossa. Työryhmän ehdotuksen tulisi vahvistaa erityisesti koulutuksellista tasa-arvoa sekä yhdenvertaisuutta opetuksessa koko maan alueella.

Lisää aiheesta ministeriön sivuilla.

E-post: Pirkko.Sartoneva(ät)vsy.fi

Suomi sai kansalliskielistrategian

Suomella on kaksi kansalliskieltä – suomi ja ruotsi. Valtioneuvoston ensimmäinen kansalliskielistrategia koskee suomea ja ruotsia äidinkielenä, toisena kansalliskielenä ja maan yhteisinä kielinä maahanmuuttajille. Tavoitteena on Suomi, jossa on kaksi elinvoimaista kansalliskieltä ja jossa molemmat kielet näkyvät, kuuluvat ja hyväksytään.

Kansalliskielistrategiaan sisältyy käytännön työkaluja, jotka helpottavat voimassa olevan lainsäädännön soveltamista käytäntöön. Jokainen ministeriö nimittää kansalliskieliyhdyshenkilön. Kansalliskieliyhdyshenkilöiden nimittämistä suositellaan myös kaksikielisille kunnille ja kuntayhtymille

Lisätietoa valtioneuvoston sivuilla.

E-post: Pirkko.Sartoneva(ät)vsy.fi

Iceland

Vahvistus – työllistämiskampanja 2013

Tammikuussa 2013 Islannissa käynnistyy Vahvistus-nimellä tunnettu kampanja. Kampanjan tavoitteena on saada työttömyyspäivärahalta pudonneet työttömät työnhakijat takaisin työmarkkinoille ja estää pitkäaikaistyöttömyyden aiheuttama työkyvyttömyys.

Kampanjan tavoitteena on luoda jopa 2200 työmarkkinaratkaisua julkiselle ja yksityiselle sektorille. Kunnat aikovat tarjota 660 työpaikkaa, valtio 220 ja yksityissektori 1320 paikkaa. Tarjolla on myös kuntouttavaa työtoimintaa sitä tarvitseville.
Kampanjan ovat luoneet yhteistyössä Islannin työvoimavirasto, hyvinvointiministeriö, valtiovarainministeriö, joukko työmarkkinakeskusjärjestöjä, VIRK-kuntoutussäätiö ja työnvälitystä ja neuvontaa tarjoava yritys Starf.

Lisää aiheesta islanniksi: www.lidsstyrkur.is

Sigrún Kristín Magnúsdóttir
E-post: sigrunkri(ät)frae.is

Seminaari maahanmuuttajien asemasta ja kokemuksista Islannissa

Islannin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunta järjesti vuotuisen seminaarinsa 25. tammikuuta. Seminaarin otsikkona oli Ääniä ja hyssyttelyä – paikallista ja globaalia monimuotoisuutta.

Esiintyjien joukossa oli kaksi professoria, jotka ovat osallistuneet aktiivisesti NVL:n työhön: sosiaaliantropologian professori Unnur Dís Skaptadóttir ja opinto- ja ammatinvalinnanohjauksen professori Guðbjörg Vilhjálmsdóttir. Unnur Dís Skaptadóttirin esityksen otsikko oli “Maahanmuuttajien monimuotoiset elämäntilanteet ja kokemukset”. Guðbjörg Vilhjálmsdóttir esitteli NVL-raportin “Voice of users”, jonka aiheena on pohjoismainen tutkimus siitä kuinka aikuisten opinto- ja uraohjauksen asiakkaat kokevat palvelun.

Lisää aiheesta (islanniksi): www.hi.is/vidburdir/raddir_og_thoggu

Sigrún Kristín Magnúsdóttir
E-post: sigrunkri(ät)frae.is

Norway

Elinkeinoelämässä suoritettava tohtorintutkinto suosiossa

Norjan tutkimusneuvoston käynnistämä, elinkeinoelämän palveluksessa työskenteleville tohtoriopiskelijoille suunnattu tukijärjestely on tuoreen tuoreen raportin mukaan hyvin suosittu. 99 % yrityksistä ja 95 % opiskelijoista on hyvin tyytyväisiä järjestelyyn.
«Elinkeinoelämätohtori»-nimellä kuuluvan järjestelyn ansiosta useammat yritykset voivat panostaa pitkäkestoiseen tieto- ja osaamispohjan kehittämiseen. Tutkinnon suorittaja puolestaan saa tutkinnon lisäksi oman alansa työkokemusta ja ainutlaatuista osaamista. Järjestely rakentaa myös siltoja elinkeinoelämän ja tutkimuksen välille.
 
Lisää aiheesta (norjaksi) Norjan opetusministeriön sivuilla.
Hilde Søraas Grønhovd
E-post: hsg(ät)vofo.no

Sivistysliitot kieltä kehittämässä

Norjan sivistysliitot haluavat tehdä toimintaansa näkyvämmäksi – ja näyttää maailmalle, että niiden järjestämillä kursseilla opiskelee vuosittain puoli miljoonaa osallistujaa.

Tämän prosessin käynnistämiseksi sivistysliitot ryhtyvät nyt kehittämään omaa kielenkäyttöään. Sivistysliittojen perustama kielikomitea, jossa on edustajia yhdeksästä sivistysliitosta, kutsuvat myös muita kertomaan mielipiteitään asiasta. Ehkäpä pohjoismaisilla ystävillä on näkemyksiä siitä, mitkä sanat ja käsitteet toimivat? Sivistysliitot haastavat kaikki täyttämään leikkimielisen kyselyn joka käsittelee vapaaehtoistoimintaa ja aikuiskoulutusta.

Lue lisää: http://tjenester.aftenposten.no/quiz/quiz.htm?id=1416

Koko artikkeli (norjaksi): Vofo.no 

Hilde Søraas Grønhovd
E-post: hsg(ät)vofo.no

Sweden

Laskusuhdanne ei vaikuta Ruotsin ammattikorkeakoulutuksiin

Ruotsin ammattikorkeakoulutusjärjestelmästä vastaava virasto on päättänyt myöntää 8300 uutta aloituspaikkaa ammattikorkeakoulutuksille, jotka alkavat syksyllä 2013 tai keväällä 2013. Eri puolilla maata käynnistyy yhteensä 311 ammattikorkeakoulutuksen piiriin kuuluvaa uutta koulutusohjelmaa.

– On ilahduttavaa, että taantumasta huolimatta työmarkkinat tarvitsevat edelleen ammattikorkeakoulutuksen suorittanutta työvoimaa. Kun päätämme rahoituksen myöntämisestä, meille tärkein kriteeri on, että kyseisen koulutuksen suorittaneista on työmarkkinoilla kysyntää. Myönteisen päätöksen saivat ne 311 koulutusohjelmaa, joiden arvioimme vastaavan parhaiten työmarkkinoiden kysyntää lukion jälkeisen ammattikoulutuksen osalta, toteaa Johan Blom, viraston koulutusasioiden osaston johtaja.

Lisää aiheesta (ruotsiksi) sivustolla Mynewsdesk.com.

E-post: Asta.Modig(ät)skolverket.se

Uusia julkaisuja Ruotsin kouluvirastolta

Ruotsin aikuiskoulutuskenttä on viimeksi kuluneen reilun puolen vuoden aikana muuttunut paljon. Siksi Ruotsin kouluvirasto (Skolverket) on laatinut joukon uusia aikuiskoulutusta koskevia julkaisuja.

Ruotsinkieliset julkaisut ovat ladattavissa viraston sivuilta. Uusiin julkaisuihin kuuluvat mm. aikuiskoulutuksen opetussuunnitelma, lisähuomioita aikuiskoulutuksesta ja yksilöllisten opintosuunnitelmien tukimateriaali. Verkkosivuilla on myös maahanmuuttajien ruotsinopetuksen kurssisuunnitelma 24:lle eri kielelle käännettynä. Lisäksi ne, jotka haluavat pysyä ajan tasalla Ruotsin aikuiskoulutussektorin kuulumisista, voivat tilata verkkosivuilta uutiskirjeen. 

Lisää aiheesta (ruotsiksi) Skolverketin sivuilta

E-post: Asta.Modig(ät)skolverket.se

Raportti kestävän kehityksen kasvatuksesta

SWEDESD on julkaissut yhteenvetoraportin “Unfolding the Power of ESD – Lessons Learned and Ways Forward”. Raportin johtopäätökset ja suositukset ovat peräisin Visbyssä 24. – 26.10.2012 pidetystä kestävän kehityksen kasvatuksen (ESD) kansainvälisestä konferenssista. Raportti on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa. www.swedesd.se.

”ESD:n on otettava maailma haltuunsa, ja ESD on valtavirtaistettava koko maailmassa kestävän globaalin kehityksen saavuttamiseksi”.  Näin kirjoittavat raportin laatijat, Aarhusin yliopistossa työskentelevä Jeppe Læssøe ja Frans Lenglet, joka johtaa Gotlannin korkeakouluun kuuluvaa kansainvälistä kestävän kehityksen koulutuksen SWEDESD-keskusta.     
Raportissa on muotoiltu neljä pääasiallista suositusta. Sen tarkoituksena on toimia innoituksen lähteenä ja vetoapuna kansallisen ja kansainvälisen tason toimenpiteille, joilla pyritään kehittämään ja jouduttamaan kestävään kehitykseen tähtäävää opimista, Frans Lenglet luonnehtii.

Lisää aiheesta (ruotsiksi) sivustolla Mynewsdesk.com.

E-post: Asta.Modig(ät)skolverket.se

Färöarna

Etäopintoihin uutta tukea

Färsaarten eteläisimmällä saarella Suðuroyllä sijaitsevaan Vágin kuntaan perustetaan etäopiskelukeskus kesällä 2013. Asiasta päätettiin kunnanvaltuuston kokouksessa 14. tammikuuta.

Keskuksen tarkoituksena on tarjota kaikille etäopiskelun aloittaneille tai sitä suunnitteleville hyvin varustettu, lähellä sijaitseva tapaamispaikka, jossa he voivat tuntea kuuluvansa opiskeluyhteisöön. Keskus on suunnattu kaikille saaren asukkaille jotka haluavat aloittaa yliopisto-opinnot tai suorittaa eritasoisia tutkintoon johtavia koulutuksia tai täydennyskoulutuskursseja. Suurin osa opinnot aloittavista muuttaa Torshavniin tai ulkomaille, ja harva palaa takaisin. Nyt heillä on mahdollisuus jäädä saarelle, saada neuvontaa paikan päällä ja suorittaa tutkinto osin tai kokonaan verkko-opintoina. Uusi keskus voi muuttaa saarelaisten elämää huomattavasti, sanoo Vágin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Dennis Holm

Lisää aiheesta fäärin kielellä: Aktuelt.fo.

Elisabeth Holm
E-post: elisabethh(ät)setur.fo

Uusi fäärin kielen koulutus maahanmuuttajille

Färsaarten yliopisto kantaa nyt kortensa kekoon sekä maahanmuuttajien kotoutumisen että aikuiskoulutuksen saralla. Helmikuun puolivälissä alkaa korkeakoulutasoinen fäärin kielen kurssi, joka on suunnattu Färsaarilla asuville ulkomaalaistaustaisille henkilöille.

Pääsyvaatimuksena on lukio tai vastaavat opinnot. Koulutus on suunnattu etupäässä aikuisille, jotka ovat suorittaneet korkeakoulututkinnon tai muun koulutuksen ja jotka kaipaavat haastavampaa kielikoulututusta kuin kaikille avoimet fäärin kielen alkeiskurssit.  Koulutuksen tarkoituksena on tutustuttaa opiskelijat fäärin kieleen ja sen käyttöön. Koulutukseen sisältyy kevätlukukaudella joka toinen viikko järjestettäviä workshopeja sekä etäopiskelua. Kurssin järjestää yliopiston fäärin kielen ja kirjallisuuden osasto ja opettajana toimii filosofian tohtori, lingvistiikan lehtori Hjalmar P. Petersen.

Lisätietoa kurssista fäärin kielellä  ja englanniksi.

Elisabeth Holm
E-post: elisabethh(ät)setur.fo

NMR

Ruotsi Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaaksi

Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuus siirtyi vuodenvaihteessa Ruotsille. «Pohjoismainen malli uudessa ajassa» on Ruotsin puheenjohtajuuden pääteema. Teeman puitteissa etsitään keinoja pohjoismaiden välisen yhteistyön kehittämiseen aikana, jolloin ympäröivässä maailmassa tapahtuu suuria muutoksia.

Ruotsi haluaa käyttää puheenjohtajuuttaan syventääkseen pohjoismaista hallitusyhteistyötä joidenkin Pohjoismaille yhteisten suurten tulevaisuudenhaasteiden suhteen. Yksi niistä on syrjäytymisen vastustaminen erityisesti nuorisotyöttömyyttä vähentämällä. Suuri haaste on myös kilpailukyvyn kasvattaminen samaan aikaan kun luodaan kestävään kehitykseen perustuvia yhteiskuntia, joissa pyritään korkeaan hyvinvointitasoon. Myös Pohjoismaiden demografinen kehitys muodostaa haasteen, kun yhä pienemmän joukon on elätettävä yhä useampia. Yksi neljästä painopistealueesta liittyy työssä oppimiseen, jonka osalta tarkoituksena on sujuvoittaa siirtymistä koulutuksesta työelämään. Sekä nuorille että aikuisille suunnatuilla toimenpiteillä halutaan antaa mahdollisuuksia työpaikalla tapahtuvaan yksilölliseen koulutukseen. Tavoitteena on parantaa oppimisen laatua ja siten helpottaa työelämään siirtymistä sekä tavoittaa uusia opiskelijaryhmiä.

Lisää aiheesta (ruotsiksi)  puheenjohtajuuden kotisivuilla: www.regeringen.se/norden2013

E-post: Larry.Karkkainen(ät)folkhogskolor.fi

NVL

Ulkomaalaiset vangit pohjoismaisissa vankiloissa – koulutustausta, toiveet ja tarpeet

Kvalitatiivinen tutkimus vangeista, jotka ovat kotoisin Irakista, Puolasta, Venäjältä, Serbiasta tai Somaliasta. Tekijät Kariane Westrheim ja Terje Manger (toim.), 2012.

Tutkimuksen taustalla on ulkomaalaisten vankien osuuden lisääntyminen. Pohjoismainen vankilaopetusverkosto ja Alfarådet (pohjoismainen aikuisten lukutaito-opetuksen asiantuntijaverkosto) kehittivät Nordplus Aikuiskoulutus -ohjelman tuella kartoitustyökalun/haastaatteluoppaan. Haastatteluopas on nyt valmis ja se on käännetty norjan, tanskan, englannin, arabian, soranin, badinin, somalin, venäjän, puolan ja serbian kielille.
Julkaisija: Pohjoismainen vankilaopetusverkosto ja Alfarådet Nordplus Aikuiskoulutuksen ja Aikuisten oppimisen pohjoismaisen verkoston (NVL) tuella.

Linkki raporttiin: PDF

E-post: Larry.Karkkainen(ät)folkhogskolor.fi

Norden

Tutkijoiden ja käytännön aikuiskasvatustyötä tekevien kohtauspaikka!

Miten teoria ja käytäntö kohtaavat aikuisten oppimisessa Pohjoismaissa? Onko teorialla ja tutkimuksella jotain sanottavaa käytännön aikuiskasvatustyötä tekeville ja onko käytännöllä mitään tekemistä tutkimuksen kanssa? Ota selvää ja osallistu kiinnostavaan keskusteluun aiheesta 5.– 6. Reykjavikissa.

Viides pohjoismainen aikuisten oppimisen tutkijakonferenssi (Fifth Nordic Conference on Adult Learning) järjestetään tänä vuonna Reykjavikissa, Islannissa. Luvassa on erittäin mielenkiintoinen ohjelma. Esiintyjinä on sekä tunnettuja tutkijoita että nuoria tohtorikoulutettavia ja käytännön aikuiskasvatustyötä tekeviä ammattilaisia, jotka kertovat miten teoria ja tutkimustieto vaikuttavat heidän työkäytäntöihinsä.
Konferenssin pääpuhujina ovat Andreas Fejes Linköpingin yliopistosta ja Ingibjörg Elsa Guðmundsdóttir Islannin työelämän koulutuskeskuksesta. Professori Bjarne Wahlgren Århusin yliopiston Kööpenhaminan-kampukselta tekee konferenssista loppuyhteenvedon ja johtaa avointa fishbowl-keskustelua. Tervetuloa Islantiin viettämään kaksi intensiivistä, sisältörikasta päivää ja osallistumaan mielenkiintoisiin keskusteluihin.

Lisätietoa konferenssiohjelmasta (englanniksi): http://fifth.ncoal.org/

Hróbjartur Árnason
E-post: hrobjartur(ät)hi.is

DialogWeb

Tammikuussa julkaistuja artikkeleita

Osoitteessa www.dialogweb.net on nyt neljä uutta tammikuussa julkaistua artikkelia. Aiheina ovat Färsaarten työmarkkinoiden joustavuus, ruotsalaisten koulujen kouluvaaritoiminta, interaktiivista teknologiaa käyttävät ahvenanmaalaiset ikäihmiset sekä aiemmin hankitun osaamisen käyttäminen Islannissa työttömyyttä vastaan käytävässä taistelussa. Kommentoi ja tykkää Facebookissa: www.facebook.com/dialogweb.
E-post: Larry.Karkkainen(ät)folkhogskolor.fi
Mer om: dialogue

RSS
old.nordvux.net/rss/
468/nvluutisia.htm
 - tämän linkin kautta saat NVL:n uusimman suomenkielisen Uutiskirjeen RSS-tuontina. Lisää aiheesta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Rss


nmr_fi


Julkaisupäivä: 30.1.2013

NVL:n aloitussivulle

Ansvarig utgivare: Antra Carlsen • Redaktör: Larry Kärkkäinen
© Nordiskt Nätverk för Vuxnas Lärande