Förstora eller Förminska
NVL Uutisia/Fréttir/Nytt/News - Nordiskt nätverk för vuxnas lärande

Denmark

Liian harva suorittaa aikuisille suunnatun ammattitutkinnon

Tanskalainen koulutuksen arviointilaitos EVA on arvioinut aikuisille suunnattua GVU-ammattikoulutusmuotoa.

GVU antaa työelämässä jo olleille aikuisille mahdollisuuden suorittaa ammatillisen perustutkinnon tavallista lyhyemmässä ajassa. EVA:n analyysin mukaan vain yksi viidestä ammatillisen perustutkinnon suorittavasta aikuisesta saa lyhennettyä opintoaikaansa työkokemuksen perusteella. Ylivoimaisesti suurin osa aikuisista suorittaa tavallisen ammatillisen perustutkinnon, joka on suunnattu vielä työkokemusta vailla oleville nuorille. Ikävä kyllä GVU-tutkintomuoto ei ole kunnolla vakiinnuttanut asemaansa, ja tämän seurauksena yhteiskunnassa tulee pian pula ammattiaitoisesta työvoimasta.

Lue (tanskankielinen) raportti aiheesta: Eva.dk.

Maria Marquard
E-post: marq(ät)dpu.dk

Uutta tietoa aiemmin opitun tunnustamisesta

VIA University Collegen yhteydessä toimiva aiemmin opitun tunnustamisen (AOT) keskus on luonut uuden tietoportaalin. Portaali sisältää uutta tietoa yksivuotisten korkeakoulutusohjelmien AOT-mahdollisuuksista.

Portaali täydentää keskuksen nykyisiä verkkkosivuja, joille päivitetään jatkuvasti uutta tietoa AOT:stä.

Tutustu uuteen portaaliin osoitteessa Viauc.dk.

Maria Marquard
E-post: marq(ät)dpu.dk

Uusi vapaaehtoistyön johtamiskoulutus

Tanskalainen sosiaalialan vapaaehtoistyön keskus ja University College Lillebælt ovat kehittäneet koulutusohjelman, joka on suunnattu vapaaehtoistyösektorin johtotehtävissä ja keskijohdossa toimiville.

Koulutusohjelmassa opiskellaan alan päivittäisiin työtehtäviin liittyviä aiheita, kuten vapaaehtoistyön ohjaaminen, viestintä, muutosprosessit ja vapaaehtoisjärjestöjen rooli kansalaisyhteiskunnassa. Koulutus koostuu moduuleistsa.

Lue lisää (tanskaksi) koulutuksesta ja lataa esite vapaaehtoistyön keskuksen verkkosivuilta Frivillighed.dk.

Maria Marquard
E-post: marq(ät)dpu.dk

Finland

Valtakunnallinen opettajatiedonkeruu

Tilastokeskus kerää opettajista tietoa kyselyllä, joka lähetetään noin 3 800 kouluun ja 60 000 opettajalle. Tiedonkeruu koskee kaikkia opettajia peruskoulusta aikuiskoulutukseen ja vapaaseen sivistystyöhön.

Tiedonkeruu on tärkeä tietolähde opettajakoulutuksen kehittämisessä. Erillisiä opettajatiedonkeruita tarvitaan mm. siksi että opettajien muodollisesta kelpoisuudesta ei saada tietoa muista lähteistä. Opettajakelpoisuuden lisäksi tietoa kerätään mm. opettajiston ikä- ja sukupuolirakenteesta sekä opettajien osallistumisesta täydennyskoulutukseen ja työelämäjaksoille.
Opetushallitus tuottaa tilastoaineistosta julkaisun Opettajat Suomessa 2013, joka ilmestynee helmikuussa 2014.

Lisää aiheesta Oph:n sivuilla.

E-post: Pirkko.Sartoneva(ät)vsy.fi

Monikielisyys haastaa yliopistot

Englannin kielen yleistyminen yliopistoissa on herättänyt huolta kansallisten kielten heikkenemisestä tieteen ja opetuksen kielenä.

– Kaikissa pohjoismaissa houkutellaan tällä hetkellä kansainvälisiä opiskelijoita englanninkielisellä opetuksella, sanoi yliopistotutkija Taina Saarinen Jyväskylän yliopistosta. – Varta vasten suunniteltujen englanninkielisten opetuskokonaisuuksien lisäksi opetuksen kieli voi muuttua myös sattumanvaraisesti. Kurssi saatetaan pitää englanniksi, jos siihen ilmoittautuu vaihto-opiskelijoita.
Työelämän suhteen englanninkielisistä maisteriohjelmista hyötyvät Taina Saarisen mielestä kuitenkin eniten suomalaiset opiskelijat, jotka saavat monikielisen asiantuntijuuden. Ulkomaalaiset opiskelijat sen sijaan eivät kahdessa vuodessa ehdi oppia suomea tai ruotsia, mikä vaikeuttaa työnsaantia tutkinnon jälkeen.

Lue lisää aiheesta Helsingin yliopiston verkkosivuilta.

E-post: Pirkko.Sartoneva(ät)vsy.fi

Iceland

Työpaikoille tarvitaan lisää teknis-luonnontieteellisen alan osaajia

Islannin työnantajien keskusliitto SA:n tammikuussa 2013 valmistuneen tutkimuksen mukaan teknis-luonnontieteellisen alan tutkinnon suorittaneita tarvitaan kaksi kertaa enemmän kuin muiden alojen korkeakoulutettuja yhteensä.

Tutkimuksen mukaan työpaikat, jotka uskovat rekrytoivansa uutta korkeakoulutettua työvoimaa seuraavan kolmen vuoden aikana, tarvitsevat yhtä paljon teknis-luonnontieteelliseltä alalta valmistuneita kuin muilta aloilta valmistuneita yhteen laskettuna. Lähes puolet tutkimukseen osallistuneista työpaikoista ilmoitti tarvitsevansa lisää korkeakoulutettuja työntekijöitä.

Lisää tästä aiheesta (islanniksi): www.sa.is/frettir/almennar/nr/5788/

Sigrún Kristín Magnúsdóttir
E-post: sigrunkri(ät)frae.is

Peruskoulussa ennätysmäärä päteviä opettajia

Islannin tilastokeskuksen mittausten mukaan islantilaisissa peruskouluissa työskentelevistä opettajista suurempi osuus kuin koskaan on suorittanut opettajalta vaaditun pätevyyden.

Vuosina 1998 - 2008 pätevien opettajien osuus oli 80 - 87 %. Syksyllä 2011 jo 95 % opettajista oli päteviä, ja viime syksynä luku oli noussut 95,5 %:iin. Tilastokeskuksen mukaan islantilaisissa peruskouluissa työskentelee tällä hetkellä vain 195 epäpätevää opettajaa. Luku on laskenut huomattavasti vuodesta 2001, jolloin pätevyys puuttui 931 opettajalta.

Lisää aiheesta (islanniksi):
www.hagstofa.is/Pages/95?NewsID=9911

Sigrún Kristín Magnúsdóttir
E-post: sigrunkri(ät)frae.is

Kolmesataa työllistetty, vielä tuhat työpaikkaa jäljellä

Jo 1300 vapaata työpaikkaa on rekisteröity "Vahvistus - työn puolesta" -nimellä kulkevan kampanjan työpaikkatietokantaan. Suurin osa paikoista on yksityissektorilta, mutta myös julkiselta sektorilta on rekisteröity monta paikkaa.

Tähän mennessä hankkeen kautta on työllistetty 300 pitkäaikaistyötöntä, mutta kokonaisuudessaan palveluun on rekisteröity 1800 työnhakijaa. Ohjaajilla ja työnvälityshenkilöstöllä on paljon työtä sopivien työnhakijoiden löytämisessä edelleen vapaana oleviin tuhanteen työpaikkaan. Noin sata työpaikkaa on poistettu rekisteristä, kun sopivaa työnhakijaa ei ole lydetty. Hankkeeseen ilmoitetaan tasaiseen tahtiin erityyppisiä uusia vapaita paikkoja. 31.3. mennessä rekisteröityihin työpaikkoihin työllistyvistä maksetaan työnantajalle maksimitukea. Määräajan loputtua tuki laskee 90 prosenttiin peruspäivärahasta ja eläkemaksuista.

Lisää aiheeesta (islanniksi):
www.lidsstyrkur.is

Sigrún Kristín Magnúsdóttir
E-post: sigrunkri(ät)frae.is

Norway

Sivistysliitot esillä kulttuuriselvityksessä

4. päivänä maaliskuuta Norjan entinen kulttuuriministeri Anne Enger esitteli nykyiselle kulttuuriministerille Hadia Takjikille ja muille hallituksen jäsenille tuoreen kulttuuriselvityksen. Selvityksessä käsitellään perusteellisesti Norjan kulttuuripolitiikkaa, rahoitusta ja vaikutuskeinoja. Sivistysliitot tuodaan selvityksessä esiin osana maan kulttuuriperustaa ja tärkeinä demokratian edistämisen ja kulttuuriin liittyvän koulutuksen toimijoina.

Selvityksessä todetaan muun muassa seuraavaa: "Kansanliikkeet loivat sivistysliittoja käytännön työvälineiksi, joiden kautta ne antavat oman panoksensa norjalaiseen koulutusyhteiskuntaan. Ajan myötä liittojen toiminta alettiin nähdä niin tärkeänä keinona "ylläpitää ja vahvistaa demokratiaa ja luoda perusta kestävälle kehitykselle osallistamalla ja kehittämällä aktiivisia kansalaisia" että viranomaiset katsoivat tarpeelliseksi kohdistaa niille taloudellista tukea. (...) Sivistysliitot ovat keskeisiä kulttuuriin liittyvän koulutuksen ja kurssien tarjoajia. Vuonna 2011 47 % hyväksytystä kurssitoiminnasta koostui taideaineiden ja kädentaitoaineiden kursseista. Työelämässä sivistysliittojen vastuulla on noin 10 % kurssitoiminnasta [1]. Erityisesti alkutuotannon alalla työskenteleville suunnattua koulutusta järjestetään paljon. Sivistysliitot ovat merkittäviä toimijoita myös järjestöosaamisen ja muiden politiikkaan ja järjestötoimintaan valmentavien kurssien tarjoajina.

Kulttuuriselvityksen (norjaksi) voit ladata tästä linkistä: Regjeringen.no.
Lue lisää sivistysliittojen roolista kulttuuriselvityksessä VOFO:n blogista (norjaksi)

Hilde Søraas Grønhovd
E-post: hilde.soraas.gronhovd(ät)vofo.no

Maahanmuuttajien norjan kielen opinnoissa koordinointitarvetta

Norjan integraatio- ja moninaisuusvirasto ja ulkomaalaisvirasto ovat ensimmäistä kertaa järjestäneet yhteistyössä aikuiskoulutusvirasto Voxin kanssa konferenssin kuntien järjestämästä aikuiskoulutuksesta. Konferenssissa nostettiin esiin maahanmuuttajille suunnattujen norjan kielen opintojen ja aikuisten perusasteen opintojen yhteen sovittamisen tarve.

Maahanmuuttajien norjan kielen opintoja ja aikuisten peruskouluopintoja tarjotaan paljolti samoissa paikoissa ja usein kohderyhmänä ovat samat ihmiset. - Puutteellisen yhteen sovittamisen vuoksi jatko-opintoihin tai työelämään tarvittavan pätevyyden saaminen saattaa monilla kestää turhan kauan. Opintojen paremmasta koordinoinnista hyötyisivät sekä kunnat että koulutukseen osallistuvat, toteaa Bjørg Ilebekk Voxista. Pohjois-Trøndelagin lääninhallinnon edustaja Ragnhild Sperstad Lyng esitteli läänissä kehitetyn koordinointimallin ja toivoo, että se toimii innoituksen lähteenä muille lääneille ja kunnille.

Aiheesta lisää Voxin sivuilla.

Hilde Søraas Grønhovd
E-post: hilde.soraas.gronhovd(ät)vofo.no

Sweden

Valtio tukee erityispätevyyden hankkineiden opettajien palkkaamista

Ruotsin hallitus on päättänyt ottaa käyttöön uuden valtiontuen oppilaitoksille, jotka palkkaavat ammattipätevyyden "förstelärare" tai "lektor" hankkineen opettajan. Valtio varaa vuodessa 880 miljoonaa kruunua siihen, että oppilaitokset voivat palkata erityispätevöityneitä opettajia.

- Opettaja on ratkaisevassa asemassa koulun tuloksien kannalta. Pystyvimmät opettajat tulee palkita ja heille tulee antaa mahdollisuuksia edetä urallaan, opetusministeri Jan Björklund perustelee.
Valtion tukea voidaan hakea kahdelle eri uraportaalle:
- Nimikkeen förstelärare voi saada opettaja, joka on toiminut opettajana menestyksekkäästi vähintään neljä vuotta ja joka on erityisen ansiokkaasti parantanut oppilaiden oppimistuloksia ja osoittanut vahvaa kiinnostusta opetuksen kehittämiseen
- Lehtoriksi (lektor) voi edetä opettaja, jolla on tutkijatason koulutus (vähintään lisensiaatin tutkinto) ja joka on vähintään neljän vuoden ajan kestäneen opetuskokemuksensa aikana osoittanut pedagogista taitoa.

Lisää aiheesta (ruotsiksi): www.regeringen.se/sb/d/16843/a/209835

E-post: Asta.Modig(ät)skolverket.se

Ruotsalainen ammattikorkeakoulutus johtaa oikeisiin töihin

Taantumasta huolimatta lähes yhdeksän kymmenestä ruotsalaisen ammattikorkeakoulutuksen vuonna 2011 suorittaneesta oli syksyllä 2012 töissä. Heistä valtaosa, noin kuusi kymmenestä, oli saanut täysin tai pääosin koulutustaan vastaavan työn.

- Tulokset osoittavat, että ruotsalaisen ammattikorkeakoulujärjestelmän koulutusohjelmat vastaavat työmarkkinoiden ammattiosaajatarvetta paremin kuin aikaisempina vuosina. Se on tietysti ilahduttavaa, ammattikorkeakouluviraston analyytikko Anna Berr toteaa. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on tuottaa työelämälle oikeaa osaamista oikeaan aikaan. Koulutusohjelmat tulee suunnitella vastaamaan tiettyihin tarpeisiin. - Koulutustarjonta vaihtelee työelämän tarpeiden mukaan, ja se voi selittää, miksi vastavalmistuneiden kysyntä ja tarjonta kohtaavat entistä paremmin meneillään olevasta laskukaudesta huolimatta, Anna Berr pohtii.
Raportti kertoo myös, että ylivoimaisesti suurin osa opiskelijoista - 88 prosenttia - on tyytyväisiä ammattikorkeakoulutukseensa.

Lisää aiheesta (ruotsiksi) amattikorkeakouluviraston sivuilta: Myh.se

E-post: Asta.Modig(ät)skolverket.se

Uutta osaamista tulevaisuuden hoitohenkilökunnalle

Ruotsin sairaanhoitajayhdistys ja lääkäriseura ovat laatineet raportin, jonka aiheena on tiimityö ja kehitysosaaminen. Raportti "Teamarbete & Förbättrinskunskap" on tärkeä läpimurto hoidon kehittämisen moniammatillisessa yhteistyössä.

Tässä ainutlaatuisessa yhteistyöhankkeessa tiimityöskentelyä ja kehitysosaamista kuvataan ruotsalaisen hoitotyön ja hoitoalan koulutuksen ydinosaamisalueina. Tavoitteena on nostaa esiin näiden osaamisalueiden merkitystä hyvän ja turvallisen hoidon kehittämistyössä.
Hoitoalalla on jo pitkään tehty paljon tutkimusta. Uuden tiedon integroiminen arjessa tehtävään hoidon kehittämistyöhön edellyttää kuitenkin yhteistä osaamista. Raportti havainnollistaa tiimityöskentelyn ja kehittämisosaamisen sisältöä esittelemällä teoriapohjan lisäksi esimerkkejä erilaisista hoitotilanteista ja antaa myös ehdotuksia oppimistavoitteiksi.

Aiheesta lisää (ruotsiksi): Mynewsdesk.com

E-post: Asta.Modig(ät)skolverket.se

Färöarna

Yliopistojen rooli syrjäseutujen kasvutekijänä

Kuinka Färsaaret voivat käyttää korkeakoulutusta väestönkasvun välineenä? Millainen rooli syrjäseutujen yliopistoilla voi olla paikallisyhteisössä ja miten ne voivat vaikuttaa yhteisön kehitykseen?

Aiheesta järjestettyyn keskustelutilaisuuteen oli kutsuttu kaksi pohjoismaista tutkijaa kertomaan oma näkemyksensä yliopistosta syrjäseutujen kasvutekijänä: Ingi Rúnar Eðvarðsson Islannin yliopistosta ja Peter Arbo Tromssan yliopistosta. 26.2. Torshavnissa pidetyssä tilaisuudessa oli yli 80 osallistujaa.

Aiheesta lisää fäärin kielellä: Setur.fo

Elisabeth Holm
E-post: elisabethh(ät)setur.fo

Etäopiskelu luo kehitystä syrjäseuduilla

Onko mahdollista lisätä Färsaarilla tarjottavien korkeakouluohjelmien määrää 16:sta sataan? Miten etäopiskelun avulla voidaan luoda kehitystä ja vähentää poismuuttoa? Muun muassa näitä kysymyksiä pohdittiin keskustelutilaisuudessa, jonka Färsaarten yliopisto järjesti 7. maaliskuuta Torshavnin Østrømissä. Tilaisuudessa julkistettiin NVL-raportti koulutuksesta syrjäseutujen kehittäjänä.

Noin 50 ihmistä osallistui vilkkaaseen keskusteluun IKT:n ja etäopiskelun tarjoamista kehitysmahdollisuuksista. Puhujiin ja panelisteihin kuului Färsaarten yliopiston tutkijoita, opiskelijoita, joilla oli kokemusta etäopinnoista, sekä färsaarelainen NVL:n Distans-verkoston jäsen.

Lisää aiheesta fäärin kielellä: Setur.fo

Elisabeth Holm
E-post: elisabethh(ät)setur.fo

Grönland

Piareersarfik-ohjaajat konferenssissa Göteborgissa

Mm. opinto-ohjausta sekä peruskoulun täydennysopintoja tarjoavien Piareersarfik-keskusten ohjaajia eri puolilta Grönlantia osallistui Göteborgissa järjestettyyn ohjausalan konferenssiin. He vierailivat myös paikallisessa aikuisopintokeskuksessa sekä Lyngbyn työvoimatoimistossa, joissa henkilöstö kertoi heille toiminnastaan.

Piareersarfik-ohjaajat arvostivat suuresti mahdollisuutta saada ohjaustyöhön liittyviä vaikutteita muista Pohjoismaista. Oli valaisevaa tutustua erilaisiin järjestelmiin, ja kokemus antoi lisää intoa päivittäiseen työhön. Monet panivat erityisesti merkille, että Ruotsissa - ja osittain myös muissa Pohjoismaissa - puhutaan paljon inkluusiosta. Grönlantilaiset hakevat usein vaikutteita lähinnä Tanskasta, joten oli hienoa osallistua pohjoismaiseen konferenssiin ja tavata kollegoita kaikkialta Pohjolasta. Vuonna 2014 järjestetään viikolla 14 ohjausalan konferenssi Grönlannissa, ja Piareersarfik-ohjaajat odottavat innolla mahdollisuutta päästä esittelemään grönlantilaista järjestelmää pohjoismaisille kollegoilleen.
Piareersarfik-keskuksia on kaikilla isommilla paikkakunnilla Grönlannissa. Keskusten palvelut on suunnattu opiskelua tai uutta työpaikkaa haluaville, ja ne tarjoavat muun muassa opinto- ja ammatinvalinnanohjausta sekä mahdollisuutta täydentää peruskouluopintoja.

Lisää tietoa (grönlanniksi ja tanskaksi) Piareersarfikin kotisivuilla: www.piareersarfik.gl.

Birgit Gedionsen og Minik Hansen
E-post: mh(ät)suliplus.gl

Grönlannissa parlamenttivaalit

Grönlannin parlamenttivaalien voitto meni Siumut-puolueelle. Siumut on johtanut hallitusta aina autonomian alusta vuonna 1979 itsehallintokauden alkuun vuonna 2009. Kirjoitushetkellä halltusta ei vielä ole muodostettu.
Vaaleissa ehdolla olevat puolueet ottivat vaalikampanjoissaan esiin paljon koulutukseen liittyviä aiheita. Keskusteluissa olivat esillä muun muassa kieltenopetus - yksikielisten oppilaiden opetus  kielilukioissa ja peruskoulujen kieltenopettajat - työharjoittelukeskusten perustaminen lääkkeenä harjoittelupaikkapulaan, lisärahoituksen tarve grönlantilaisten oppikirjojen tuotannossa ja Tanskassa opiskelevien grönlantilaisten opintotukiehdot. Vaalien alla keskusteltiin myös siitä, että poliitikkoja tulisi kouluttaa palvelemaan paremmin kansalaisten tarpeita teknisten laitteiden, kuten älypuhelimien ja tablettien, avulla. Lisäksi pohdittiin lastentarhanopettajille ja sosiaalineuvojille suunnattuja verkko-opintoja, joita tarvittaisiin, koska näiden koulutusten saatavuus on tällä hetkellä paikoin huono.
Keskusteluissa nousi esiin valituksia siitä, että ulkomailla opiskelevilla ei ole automaattista äänestysoikeutta ja kotiin palaavat opiskelijat saavat äänioikeuden vasta puolen vuoden odottelun jälkeen.
Sten Lund, poliittinen kommentaattori, joka on äänestäjien prioriteettien asiantuntija, on arvioinut että äänestäjille tärkeimpiä aiheita tällä kertaa olivat työpaikat, taloustilanne ja koulutus.
Grönlannissa järjestetään tänä vuonna myös kunnallisvaalit.
Minik Hansen og Birgit Gedionsen
E-post: mh(ät)suliplus.gl

NMR

Pohjoismaiden opintomaksut ja opiskelijat vertailussa

Pohjoismaiden ministerineuvosto on julkaissut kaksi uutta raporttia korkea-asteen koulutuksesta Pohjoismaissa.

Toisessa raporteista vertaillaan opiskelijatietoja eri Pohjoismaissa ja toisessa ulkomaalaisten opiskelijoiden opintomaksujen vaikutuksia.

Raportit:
Opiskelijatiedot (tanskaksi)
Opintomaksut (englanniksi)

E-post: Larry.Karkkainen(ät)kansanopistot.fi

NVL

Webinaari aiheesta "koulutus syrjäseuduilla"

11. huhtikuuta klo 13.00-14.00 CET

-Koulutus on syrjäisten alueiden kehittämisen avain, toteaa Pohjoismaisen aikuisten oppimisen verkoston NVL:n alainen Distans-verkosto. Distans, johon kuuluu yksi jäsen kustakin Pohjoismaasta, on tehnyt tutustumiskäyntejä kaikkien Pohjoismaiden syrjäseuduille ja järjestänyt seminaareja yhdessä paikallisten ammattilaisten, tutkijoiden, paikallisten koulutustoimijoiden ja poliitikkojen kanssa. Verkoston kokemuksia on koottu raporttiin (skandinaavisilla kielillä): PDF

Aika ja paikka
Webinaari järjestetään 11. huhtikuuta klo 13.00-14.00 CET

Toteutus
Seminaariin osallistuminen on ILMAISTA ja se toteutetaan Adobe Connectin kautta. Osallistuminen ei edellytä ennakkotietoja mutta tarvitset kaiuttimet tai kuulokkeet. Kaikki ennakkoilmoittautuneet saavat linkin, jonka kautta pääsee kirjautumaan sisään.

Ilmoittautuminen
Ilmoittaudu tästä linkistä viimeistään 9. huhtikuuta: HTML

Seminaarin vetäjä
Aina Knudsen

Alustajat
Aina Knudsen, Hròbjartur Àrnason, Karin Berkö, Torhild Slåtto ja Jörgen Grubbe Distans-verkostosta. Webinaarissa varataan aikaa kysymyksille ja keskustelulle.

Hilde Søraas Grønhovd
E-post: hilde.soraas.gronhovd(ät)vofo.no

Materiaalia pohjoismaisesta ohjauskonferenssista nyt verkossa

Opinto- ja uraohjaajien osaaminen kulttuurisen monimuotoisuuden alalla ja muuttuvilla työmarkkinoilla, 14. - 15. maaliskuuta, Göteborg, Ruotsi

Konferenssiin osallistui noin 150 ihmistä kaikista Pohjoismaista ja itsehallintoalueilta.

Linkki konferenssidokumentaatioon: HTML

E-post: Larry.Karkkainen(ät)kansanopistot.fi

Kaksi julkaisua koulutushankkeiden menestystekijöistä

NVL:n tutkimusraportti “Analysis of educational projects designed to meet challenges in society” ja julkaisu “8 framgångsfaktorer från nordiska utbildningsprojekt som möter utmaningar i samhället” esiteltiin Torshavnissa pidetyssä julkistamisseminaarissa 22. helmikuuta 2013.

Tilaisuus houkutteli noin 40 osallistujaa, joiden joukossa oli viranomaisia, tutkijoita, opiskelijoita ja ammattiyhdistysväkeä. Alustajina ja workshopien vetäjinä toimivat Hróbjartur Árnason Islannin yliopistosta ja Ingegerd Green Ruotsista.

Lisätietoa tilaisuudesta fäärin kielellä: Setur.fo.
Linkki Raportteihin

Elisabeth Holm
E-post: elisabethh(ät)setur.fo

DialogWeb

Osaamisfoorumeita ja urakeskuksia

DialogWebin tuoreimpien artikkelien aiheina ovat mm. osaamisfoorumit ja urakeskukset. Ruotsin hallitus on antanut kaikille hallintoalueille tehtäväksi kartoittaa alueen osaamista ja tarpeita osaamisfoorumien avulla. Värmlannissa prosessi on järkeistänyt työnantajien, koulutuksen järjestäjien ja työnvälitysviranomaisten välistä yhteistyötä.
Norjassa uraohjaus on yksityishenkilöille ilmainen julkinen palvelu,joka toimii myös työnhakijapalveluista vastaavien viranomaisten työkaluna.
- Meidän tehtävänämme on auttaa asiakkaitamme löytämään "oikea hyllynsä työmarkkinoilta", sanoo Kjersti Isachsen, Skienissä sijaitsevan Telemarkin urakeskuksen toiminnanjohtaja.

Lue lisää (skandinaavisilla kielillä) osoitteessa www.dialogweb.net ja kommentoi ja tykkää Facebookissa: www.facebook.com/dialogweb.

E-post: Larry.Karkkainen(ät)kansanopistot.fi
Mer om: dialogue

RSS
old.nordvux.net/rss/
468/nvluutisia.htm
 - tämän linkin kautta saat NVL:n uusimman suomenkielisen Uutiskirjeen RSS-tuontina. Lisää aiheesta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Rss


nmr_fi


Julkaisupäivä: 26.3.2013

NVL:n aloitussivulle

Ansvarig utgivare: Antra Carlsen • Redaktör: Larry Kärkkäinen
© Nordiskt Nätverk för Vuxnas Lärande