Förstora eller Förminska
NVL Uutisia/Fréttir/Nytt/News - Nordiskt nätverk för vuxnas lärande

Denmark

Korkeakouluista valmistuvien työttömyys kasvanut räjähdysmäisesti

Taloudellis-poliittisen ajatushautomon ja tutkimuslaitoksen Arbejderbevægelsens Erhvervsrådin tuore analyysi osoittaa, että vuodesta 2008 korkeakoulututkinnon suorittaneiden vastavalmistuneiden työttömyys on kasvanut 13 000:lla. Työttömyyden kasvu on kallista sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta.

Työttömyydellä on vakavat taloudelliset seuraukset yksittäiselle työttömälle, sillä hän jää jälkeen palkkakehityksessä verrattuna niihin vastavalmistuneisiin jotka työllistyvät heti. Yhteiskunnalle työttömyys aiheuttaa suuria menoja verotulojen menetyksen ja lisääntyvien tulonsiirtojen kautta.

Lisää aiheesta (tanskaksi): Arbejderbevægelsens Erhvervsråd ja Mandag Morgen

Maria Marquard
E-post: marq(ät)dpu.dk

Teollisuuden työntekijöiden koulutusinto kasvoi huomattavasti

Vuosina 2012 - 2013 täydennyskoulutukseen hakeutuvien teollisuusalan työntekijöiden määrä on kaksinkertaistunut. Tämä käy ilmi analyysista, joka perustuu Industriens Kompetensudviklingsfondin (teollisuuden osaamisen kehityssäätiön) keräämiin tilastoihin.

Tilastojen mukaan vuoden ensimmäisen puoliskon aikana hyväksyttiin 6769 koulutushakemusta, kun vuotta aikaisemmin luku oli 2927. Hyväksyttyjen hakemusten määrä siis tuplaantui reilusti. Lisäys johtuu muun muassa siitä, että byrokraattisia sääntöjä on poistettu. Tilastot osoittavat, että palkansaajat haluavat kouluttautua, ja että opiskelua kohtaa tunnettu kiinnostus on nousussa.

Lisää aiheesta Ugebrevet A4-julkaisusta (taskankielinen).

Maria Marquard
E-post: marq(ät)dpu.dk

Katse harrastajakulttuuriin mahdollisuuksiin ja yhteiskunnalliseen merkitykseen

"Amatørkultur" on uusi sähköinen julkaisu, joka käsittelee harrastajakulttuuria merkittävänä oppimis- ja toimintamuotona yksilön ja yhteiskunnan kannalta. Julkaisussa kerrotaan muun muassa millainen harrastaja eli amatööri voi olla ja mitkä oppimisen, osaamisen ja sivistyksen muodot parhaiten luonnehtivat harrastajatoimintaa. Lehdessä kuvaillaan konkreettisia tapauksia ja esitellään muita aiheeseen liittyviä linkkejä.

Julkaisu on tulosta Tanskan harrastajateatteriliiton (DATS) ja taide- ja kulttuuriharrastajien liiton (AKSS) yhteistyöstä. Julkaisun rahoittamiseen on käytetty Tanskan vapaan sivistystyön kattojärjestö Dansk Folkeoplysnings Samrådin myöntämää tukea sekä kultuuriministeriön vapaan sivistystyön vuoden 2012 määrärahoja.

Linkki julkaisuun: www.amakult.dk/FORORD/forord.html

Maria Marquard
E-post: marq(ät)dpu.dk

Finland

Tulevaisuuden osaamistarpeiden jäljillä

Osaamistarpeiden ennakointitietoa hyödynnetään ammatillisessa koulutuksessa muun muassa tutkintorakenteiden ja tutkinnon perusteiden uudistamisessa. Myös korkeakoulut hyödyntävät ennakointitietoa koulutuksen sisältöjen suunnittelemisessa ja kehittämisessä.

Opetushallitus toteutti Valtakunnallinen ammatillisten osaamistarpeiden ennakointi (VOSE) –hankkeen vuosina 2008 – 2012. Hankkeen tuloksena luotiin yhtenäinen toimintamalli osaamistarpeiden ennakointiin. Hankkeesta ja mallista on nyt toteutettu ulkoinen loppuarviointi. Näiden selvitysten mukaan malli parantaa laadullisen ennakointitiedon koordinointia, sovittaa yhteen erilaisia intressejä ja vahvistaa tulevaisuusorientoitunutta toimintaa. Itse projekti keräsi yhteen laajan joukon asiantuntijoita pohtimaan tulevaisuuden haasteita ja ratkaisuja niihin.

Lisää aiheesta Opetushallituksen sivuilla.

E-post: Pirkko.Sartoneva(ät)ktol.fi

Uusi korkeakoulutettujen erikoistumiskoulutus

Korkeakoulutetuille suunnattu uusi erikoistumiskoulutus pohjautuisi korkeakoulujen tutkimus- ja kehitysosaamiseen ja profiilialueisiin. Tavoitteena on vahva työelämäkytkentä ja tiivis yhteys korkeakoulujen tieteelliseen toimintaan ja tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Erikoistumiskoulutus perustuisi työelämän ja työelämässä toimivien asiantuntijoiden ja sellaisiksi tähtäävien tarpeisiin. Erikoistumiskoulutuksen laajuudeksi esitetään vähintään 30 opintopistettä. Erikoistumiskoulutuksen edellyttämä asiantuntijuus opitaan ja osoitetaan kiinteässä yhteydessä työelämään.
- Pidän erityisen tärkeänä, että kaikkien alojen korkeakoulutetuilla on näköpiirissään urapolkuja, joita tukee laadukas koulutus. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkimusta ja osaamista on saatava laajemmin hyödynnetyksi ja tähän uudet erikoistumiskoulutukset antavat hyvät edellytykset, opetusministeri Krista Kiuru pohtii.

Lisää aiheesta Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla.

E-post: Pirkko.Sartoneva(ät)ktol.fi

Iceland

Islanti sai uuden hallituksen

Kevään parlamenttivaalien jälkeen uusi hallitus aloitti työnsä keskustalaisen edistyspuolueen, Framsóknaflokkurinnin, ja konservatiivisen itsenäisyyspuolueen Sjálfstæðisflokkurinnin johdolla. Uusi opetus- ja kulttuuriministeri on nimeltään Illugi Gunnarsson. Hallituksen kokoontumisessa 16. elokuuta pääministeri Sigmundur Davíð Gunnlaugsson nimitti sosiaali- ja asuntoasioiden ministeri Eygló Harðadóttirin pohjoismaisen yhteistyön ministerin tehtävään. Islanti on pohjoismaisen yhteistyön puheenjohtajamaa vuonna 2014.
Sigrún Kristín Magnúsdóttir
E-post: sigrunkri(ät)frae.is

AOT-järjestelmä kehittyy voimakkaasti - 47 uutta tietä

Islantilainen aikuiskoulutuskeskus FA ja Islannin yliopiston elinikäisen ohjauksen keskus toteuttavat yhdessä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiseen (AOT) kehittämiseen liittyvän hankkeen, jossa tavoitteena on vahvistaa matalan formaalin koulutuksen varassa olevien aikuisten työkykyä AOT:n kehittämisen avulla. Hanke rahoitetaan osin EU:n liittymistä valmistelevan tukivälineen IPA:n rahoituksella. Kolmivuotinen hanke alkoi vuonna 2012.
Hankkeen aikana pyritään saamaan valmiiksi islantilainen AOT-järjestelmä ja luomaan oma työnhaku- ja koulutustietokanta. Luvassa on muun muassa 40 uutta toisen asteen koulutuksen kurssikuvausta ja kuusi uutta ammattikuvausta joita voidaan käyttää AOT-prosesseissa. Lisäksi hankkeen putteissa toteutetaan kuusi pienempää yleiseen ammattiosaamiseen liittyvää osahanketta. Tietokannan perustana toimivat 500 ammattikuvausta, joihin sisällytetään osaamisvaatimukset ja ammatinvalinta- ja opinto-ohjausosio.
Sigrún Kristín Magnúsdóttir
E-post: sigrunkri(ät)frae.is

Norway

Uusi sivistysliitto!

9. elokuuta Norjaan perustettiin uusi sivistysliitto, KOR. Norjassa on nyt yhteensä 16 sivistysliittoa. KOR:in perusti Norjan kuoroliitto, joka erosi sivistysliitto Folkeuniversitetetista ja perusti oman sivistysliiton.

Kuoroliiton toiminnanjohtaja Rune Bergmannin mukaan päätöksen syynä on, että kuoroliitto haluaa saada enemmän päätäntävaltaa kurssitarjontansa suhteen ja taata toiminnan tehokkuuden sekä mahdollisimman suuren rahallisen tuen jäsenilleen. 

Lisätietoa aiheesta (norjaksi): www.vofo.no/content/studieforbundet-kor-etablert

Hilde Søraas Grønhovd
E-post: hilde.soraas.gronhovd(ät)vofo.no

9000 opettajaa kurssille

250 yläkoulun opettajat aloittavat syksyllä täydennyskoulutuksen, jonka aiheina ovat luokan hallinta ja käytännönläheisemmät luku-, kirjoitus- ja laskutaidon opetusmenetelmät. Hallitus suunnitttelee, että seuraavien neljän vuoden aikana kaikkien Norjan yläkoulujen opettajat saavat mahdollisuuden osallistua samaan koulutukseen.

Koulupolitiikka ja opettajien osaamisen kehittäminen ovat kuumia aiheita Norjan vaalitaistelussa. Parlamenttivaalit pidetään 9. syyskuuta. - Norjalaiskouluissa on edessä laaja opettajien osaamisen kehittämishanke. Lähes 9000 opettajaa aloittaa tänä syksynä täydennyskoulutusopinnot, ja hallitus lisää yläkoulujen opettajavahvuutta, kertoo opetusministeri Kristin Halvorsen (sosialistinen vasemmistopuolue). Jos valta vaihtuu vaaleissa, konservatiivipuolue Høyren Erna Solberg haluaa tarjota matematiikan täydennyskoulutusta 10 000 opettajalle.

Lisää aiheesta (norjaksi) Norjan opetusministeriön sivulla
Juttu verkkolehdessä: Nettavisen.no

Hilde Søraas Grønhovd
E-post: hilde.soraas.gronhovd(ät)vofo.no

Sweden

Mittuniversitet-yliopisto panostaa e-oppimisen tutkimukseen

E-oppimisen tutkimukseen liittyvällä hankkeella halutaan parantaa entisestään yliopiston koulutusta. Yliopisto käyttää kuusi miljoonaa kruunua uuden tutkimusympäristön rakentamiseen. Päämääränä on kehittää uusia pedagogisia menetelmiä ja uusimman tekniikan sekä internetin suomia uusia mahdollisuuksia.

Sopivan pedagogiikan ja teknisen tuen avulla tapahtuvaa oppimista kutsutaan usein e-oppimiseksi. Mittuniversitetet-yliopiston pitkäaikaisen kehityksen kannalta on tärkeää, että yliopistossa e-oppimisen tutkimus on merkittävä ja kattavasti tutkittu tutkimusala.Siksi yliopiston johto päätti panostaa lähivuosina kaikkiaan kuusi miljoonaa kruunua e-oppimisen tutkimukseen kehittääkseen e-oppimista sekä etäkoulutusohjelmien että campuksella tapahtuvan opetuksen osalta. Tavoitteena on, että Mittuniversitetet on e-oppimisen ja uusimman tekniikan käytön osalta kehityksen eturintamassa. Uusi tutkimusrahoitus liitetään kahden jo olemassa olevaan tutkimusryhmään, jotka tutkivat ko. aihealuetta. 

Lisää aiheesta (ruotsiksi): Mynewsdesk.com

E-post: Asta.Modig(ät)skolverket.com

Toiselle asteelle uusi teollisuuden alan koulutusohjelma

Teollisuuden kehittyminen edellyttää osaavampaa työvoimaa, ja siksi ruotsalaisten toisen asteen oppilaitosten tekniikan alan koulutusohjelmia kehitetään.

Tällä hetkellä toisella asteella on kaksi maanlaajuista pääosin teollisuusalalle tähtäävää ohjelmaa: korkeakouluopintoihin valmistava tekniikan koulutusohjelma (TE) ja ammatillinen teollisuustekniikan koulutusohjelma (IN). TE-ohjelmaa on kehitettävä vastaamaan teollisuuden tulevia osaamistarpeita, ja sen tueksi luotava uusi ammattitutkintoon johtava koulutussuuntaus.
Ruotsin hallitus teettää TE-ohjelmasta selvityksen, joka tulee sisältämään muun muassa ehdotuksia siitä mitä teollisuudenaloja koulutuksen tulisi kattaa. Tulevaisuudessa TE-ohjelma on yksi vaihtoehto myös niille, jotka aikovat siirtyä työelämään suoraan toiselta asteelta. TE-ohjelman pääsyvaatimukset pysyvät samoina kuin ennenkin riippumatta siitä, tähtääkö opiskelija korkeakoulukelpoisuuden antavaan tutkintoon vai ammattitutkintoon. TE-ohjelman uuden suuntautumisvaihtoehdon myötä IN-koulutusohjelma todennäköisesti lakkautetaan nykymuodossaan.

Lisää aiheesta (ruotsiksi): www.regeringen.se/sb/d/16837/a/221322

E-post: Asta.Modig(ät)skolverket.se

Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen aikuiskoulutuksessa

Ruotsin kouluasioista vastaava virasto Skolverket on laatinut aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta (AOT) uuden tukimateriaalipaketin. Aikuiset ovat hankkineet kokemuksia, osaamista ja tietoa eri tavoin, esimerkiksi koulutuksen, työelämän tai yhdstystoiminnan kautta tai kotona olessaan. AOT-prosessissa henkilön osaaminen arvioidaan ja dokumentoidaan. Käyttämällä lähtökohtana aikuisopiskelijan jo hankkimaa tietoa ja osaamista vältetään opiskeluajan venyminen turhan pitkäksi.

Tukimateriaali sisältää perustietoa AOT:n tavoitteista, tarkoituksesta ja AOT-toiminnan alkuvaiheista, tietoa AOT:tä koskevasta aikuiskoulutuslainsäädännöstä, lyhyen AOT-prosessin kuvauksen sekä lukuvinkkejä ja linkkejä. Lisäksi paketissa on lomake AOT-kartoituksen dokumentointia varten.

Lisää aiheesta (ruotsiksi): Skolverket.se

E-post: Asta.Modig(ät)skolverket.se

Grönland

Maniitsoqin ikäihmiset tutustuvat tablettitietokoneisiin

Maniitsoqin vanhusliitto on käynnistänyt Senior-Surf-hankkeen, jossa ikäihmiset tutustuvat tietotekniikkaan paikallisten nuorten opastuksella. Senior-Surf kuuluu länsigrönlantilaisen Qeqqatan kunnan kestävyyshankkeisiin, ja liitto on hankkinut sitä varten viisi tablettitietokonetta ja yhden pöytäkoneen. Velux-säätiö on lahjoittanut hankkeeseen 27 000 kruunua.
Koneet sijoitetaan Maniitsoqin vanhusten palvelukeskukseen. Asiakkaat voivat käyttää iPadeja ja tietokonetta paikan päällä, ja yksi iPad on lainattavissa kotikäyttöön. Seniorien on määrä opetella muun muassa pitämään yhteyttä muualla Grönlannissa asuviin perheenjäseniin internetin kautta soitettavien videopuheluiden avulla. Se on mahdollista nyt, kun internet-yhteydet ovat Grönlannissa parin viime vuoden aikana parantuneet ja kehittyvät edelleen. Nuoria opastajia senioreille saattaa löytyä esimerkiksi paikallisen kansantanssiyhdistyksen nuorista. Hankkeen avulla nuorten ja ikäihmisten välille halutaan luoda kokemusten vaihdon kautta syntyviä sosiaalisia suhteita: nuoret välittävät eteenpäin tietotekniikka-alan kokemustaan, kun taas ikäihmiset voivat jakaa elämänkokemustaan kertomalla esimerkiksi erilaisesta lapsuudestaan, uskonnosta tai mistä sitten nuoret haluavatkin kysyä, kuvailee Maniitsoqin vanhustenliiton hallituksen jäsen Margrethe Lyberth.
Minik Hansen
E-post: mh(ät)suliplus.gl

Geologisen tutkimuksen laitokselle toimipiste Grönlannin pääkaupunkiin

Tanskan ja Grönlannin geologisen tutkimuksen laitos GEUS perustaa syyskuussa toimipisteen Grönlannin pääkaupunkiin Nuukiin. Toimipisteen tehtävänä on avustaa ulkomaisia geologeja ja jakaa tietoa henkilöille jotka haluavat tutustua paremmin Grönlannin maankamaraan ja työskennellä sen parissa. Tästä lähin Grönlannin geologiaa koskeva tiedottaminen ja yhteydenpito tapahtuu paikan päällä Grönlannissa.

Toimintaa muokataan paikallisen yhteisön tarpeiden mukaan.  Laitoksen tarkoituksena on myös vaikuttaa Grönlannin koulutustarjontaan ja kehittää luonnonvara-alan koulutusta. Ensimmäinen Grönlannin maankamaraa käsittelevä kurssi järjestettiin Sisimiutissa arktisen teknologian keskuksessa, ja sen opettajana toimi uuden toimipisteen tuleva työntekijä, geologi Majken Djuurhus Poulsen. Ensi alkuun GEUS toimii Grönlannin luontoinstituutin tiloissa, jossa myös järjestetään sen avajaiset 26. syyskuuta. Konttoria johtaa Kisser Thorsøe.

Minik Hansen
E-post: mh(ät)suliplus.gl

Nordiska rådet

Pohjoismaiden neuvostolle uusi johtaja

Pohjoismaiden neuvosto saa vuodenvaihteessa uudeksi johtajakseen Britt Bohlinin, joka toimii tällä hetkellä maaherrana Ruotsin Jämtlandissa. Neuvoston korkeimman virkamiehen työpaikkana on Kööpenhaminassa toimiva sihteeristö. Pohjoismaiden neuvoston johtajana Britt Bohlin auttaa nostamaan ajankohtaiset tulevaisuuteen suuntautuvat asiat Pohjoismaiden parlamentaarikkojen asialistalle.

Britt Bohlinilla on vakaa poliittinen tausta ja hän on saanut johtotehtävissään aikaan vaikuttavia tuloksia, toteaa Marit Nybakk, joka sai Pohjoismaiden neuvoston sihteeristön viime kokouksessa kopauttaa nuijaa merkiksi uuden johtajan valinnasta.
Jämtlandin läänin maaherrana Britt Bohlin on perehtynyt hyvin Norjan ja Ruotsin välisiin raja-asioihin. Hän kertoo kokeneensa yhteistyön maiden välillä hyvänä ja vilkkaana.

Lisää aiheesta Norden.org-sivustolla.

E-post: Larry.Karkkainen(ät)kansanopistot.fi

Elinkeinovaliokunta haluaa panostaa Nordjobb-töihin

Pohjoismaiden neuvoston elinkeinovaliokunta keskusteli kesäkokouksessaan mm. nuorten työmahdollisuuksien parantamisesta, EU-direktiivien koordinoinnista Pohjoismaissa ja yhteisestä panttijärjestelmästä.

Elinkeinovaliokunta ehdotti kesäkokouksessaan Pohjoismaiden neuvostoa panostamaan enemmän Nordjobb- ja Jobbresan-hankkeisiin voidakseen tarjota useammille nuorille mahdollisuuden työnsaantiin. Valiokunta ehdottaa varojen jakamista myös Hallo Norden Business -verkkopalvelun kehittämistä koskevaan esitutkimukseen. Palvelu voisi auttaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä etabloitumaan, rekrytoimaan henkilöstöä ja myymään tuotteitaan ja palvelujaan yli rajojen.
– Meillä on paljon voitettavaa, jos voimme saada nuoret töihin. Panostamme tähän paljon ja toivomme, että myös kunnat ja muut nuorisotyöttömyyden parissa toimivat voivat auttaa kannustamaan nuoria etsimään töitä myös muista Pohjoismaista. Pohjoismaat ovat jo kauan toimineet yhteisinä työmarkkinoina meille Pohjolan asukkaille, valiokunnan puheenjohtaja Cecilie Tenfjord-Toftby toteaa.

Lisää aiheesta Norden.org-sivustolla.

E-post: Larry.Karkkainen(ät)kansanopistot.fi

NMR

Nordplus-ohjelmat kutsuvat kontaktiseminaariin

Kaikille Nordplus-ohjelmille järjestetään yhteinen kontaktiseminaari 30.-31. lokakuuta 2013 Tukholmassa. Kontaktiseminaarin osallistujilla on mahdollisuus löytää yhteistyökumppaneita tuleville hankkeilleen ja hakemuksilleen muista Pohjoismaista, itsehallintoalueilta ja Baltian maista.

Osallistua voivat jokaiseen Nordplus-ohjelmaan kuuluvat organisaatiot aina varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen ja aikuiskoulutukseen, muut elinikäistä oppimista edistävät organisaatiot, järjestöt sekä julkinen ja yksityinen sektori.

Kontaktiseminaarilla on kaksi painopistettä

Osallistujia valittaessa priorisoidaan hakijoita, jotka suunnittelevat hankkeita, joilla vahvistetaan koulutuksen ja työelämän välistä yhteistyötä sekä hankkeita, jotka edistävät pohjoismaisten kielten käyttöä ja ymmärtämistä. Eri kohderyhmillä ja mailla on myös omat osallistumiskiintiöt, jotta osallistujakaarti edustaisi kaikkia mahdollisimman tasapuolisesti.

Hakuaika päättyy 15. syyskuuta 2013 – paikkoja on rajoitetusti!

Hakemus jätetään Espresso-hakujärjestelmän (http://espresso.siu.no/espresso) kautta viimeistään 15.9.2013. Osallistuminen on maksutonta ja osallistujien matkat sekä yöpymiset (kaksi yötä) korvataan. Seminaariin odotetaan kaikkiaan n. 200 osallistujaa.

Lisätietoja kontaktiseminaarista ja Nordplus-ohjelmista: www.nordplusonline.org

E-post: Larry.Karkkainen(ät)kansanopistot.fi

NVL

Mitä peruslukutaidon opettajan on osattava?

Tähän kysymykseen vastatakseen pohjoismainen lukutaitoverkosto Alfarådet laati raportin, jossa kuvaillaan peruslukutaito-opettajan tarvitsemaa osaamista.

Esitteen muodossa oleva raportti on pitkän prosessin tulos. Prosessiin sisältyi niin verkoston sisäisiä keskusteluja kuin tapaamisia alan tutkijoiden kanssa. Lisäksi tekijät pyysivät ja saivat arvokkaita kommentteja opettajilta, jotka työskentelevät päivittäin peruslukutaito-opetuksen parissa.
Tekstin asiantuntijakirjoittajat ovat Göteborgin yliopiston ruotsi toisena kielenä -oppiaineen lehtori Qarin Franker, FD, sekä Lilly Christensen, joka toimii Frederiksbergin aikuiskoulutuskeskuksessa tanska toisena kielenä -opettajana.

Raportti on saatavissa pdf-muotoisena ruotsin- ja englannikielisenä TÄÄLTÄ.

E-post: Helga.Arnesen(ät)vox.no

8 Success Factors now in five languages

The booklet on 8 Success Factors - from Nordic educational projects designed to meet challenges in society, originally in Swedish, has been popular and applied in various setting to evaluate projects, operations and programs . To meet the needs of our readers it has been translated to Danish, English, Greenlandic and Icelandic.

The booklet by Ingegerd Green is an edited compilation of the research report "Analysis of Nordic educational projects designed to meet challenges in society. Defining the success factors", developed by Jyri Manninen (University of Eastern Finland), Hróbjartur Árnason (University of Iceland), Anne Liveng (Roskilde University in Denmark) and Ingegerd Green (freelance consultant, Sweden) a group of researchers within the framework of the NVL’s Competence Project 2009–2012.

More on Nordvux.net

Sigrún Kristín Magnúsdóttir
E-post: sigrunkri(ät)frae.is

DialogWeb

Ohjaus ja etäopiskelu

ovat DialogWebin elokuun artikkelien aiheina. Grönlannissa opinto-ohjauksen asemaa vahvistaa ja tekee näkyväksi ohjausverkosto, joka ulottuu maan eri kolkkiin ja koulutusmuodosta toiseen. Anne Roenne on haastatellut Grönlannin opinto- ja uraohjauskeskuksen johtajaa Beth Kroghia.
Vaikka Norjalla on pitkä kokemus etäopiskelun kansainväliseltä alueelta, "online-oppilaitokset" ovat edelleen melko tuntemattomia. Uusi raportti voi kuitenkin muuttaa tilanteen.  Lue myös Torhild Slåtton artikkeli, jossa ääneen pääsee Norjan kirjeenvaihto-opiston Anders Nome.

Linkki lehteen (artikkelit skandinaavisilla kielillä ja toisinaan englanniksi): www.dialogweb.net

E-post: Larry.Karkkainen(ät)kansanopistot.fi
Mer om: dialogue

RSS
old.nordvux.net/rss/
468/nvluutisia.htm
 - tämän linkin kautta saat NVL:n uusimman suomenkielisen Uutiskirjeen RSS-tuontina. Lisää aiheesta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Rss


nmr_fi


Julkaisupäivä: 27.8.2013

NVL:n aloitussivulle

Ansvarig utgivare: Antra Carlsen • Redaktör: Larry Kärkkäinen
© Nordiskt Nätverk för Vuxnas Lärande