Förstora eller Förminska
NVL Uutisia/Fréttir/Nytt/News - Nordiskt nätverk för vuxnas lärande

Danmark

PIAAC-tulos on Tanskalle osaamishaaste

Tanska pärjäsi mukavasti OECD:n kansainvälisessä aikuistutkimuksessa (PIAAC). Tanskalaisten laskutaito on hieman keskiarvoa parempi, sen sijaan lukutaito ja tietotekniset taidot ovat keskiarvoa huonommat.

Noin 600 000:lla 16-65-vuotiaalla tanskalaisella on tutkimuksen mukaan puutteelliset lukutaidot, ja Tanska sijoittuu tällä osa-alueella keskiarvon alapuolelle. Sijoitus on huonompi kuin vuonna 1998 tehdyssä OECD-tutkimuksessa. Tanskalaisten tietotekninen osaaminen vastaa OECD-maiden keskiarvoa.
Tanskassa on hyvät mahdollisuudet osallistua yleissivistävään ja ammatilliseen aikuiskoulutukseen. Aikuiskoulutukseen osallistumisen osalta Tanska sijoittuu kärkikaartiin, mutta tulevina vuosina on tärkeää parantaa koulutuksen vaikuttavuutta, opetusministeri Christine Antorini kommentoi tutkimuksen tuloksia. Hallitus on varannut ylimääräisen miljardin kruunun summan ensi vuodelle
aikuiskoulutuksen tukemiseen.
Tanskassa PIAAC-tutkimuksen toteutti hyvinvointitutkimukseen erikoistunut SFI-tutkimuslaitos tutkimusjohtaja Anders Rosdahlin johdolla.

Lisää aiheesta (tanskaksi) Tanskan opetusministeriön sivuilla.

Raportti PDF-muodossa.

Maria Marquard
E-post: marq(ät)dpu.dk

Maahanmuuttajayrittäjien ohjauksesta hyviä tuloksia

Vuoden 2013 maahanmuuttajayrittäjyysindeksissä esitellään hyviä esimerkkejä ja tuloksia, joita Tanskan kansallinen maahanmuuttajayrittäjyyden edistämiskeskus on saavuttanut hankekaudella 2010 - 2013. Maahanmuuttajayrittäjyyden edistämiskeskuksen ohjaustoiminnan toimivuutta on dokumentoitu Tanskan tilastokeskuksen lukujen ja keskuksen itse keräämän tiedon avulla.

Tutkimus osoittaa muun muassa, että yrittäjäksi ryhtyminen voi olla työttömälle maahanmuuttajalle työllistymismahdollisuus, ja että uudet tanskalaiset luovat pysyviä työpaikkoja itselleen ja muille. Yrittäjyyttä harkitseville maahanmuuttajille suunnattu ohjaus on tehokasta ja johtaa usein yrityksen perustamiseen. Lisäksi tutkimuksesta ilmenee, että maahanmuuttajien yrittäjyydestä on yhteiskunnalle taloudellista hyötyä.

Lisätietoa ja (tanskankielinen) raportti:
http://startvaekst.dk/etniskerhvervsfremme.dk

Maria Marquard
E-post: marq(ät)dpu.dk

Uusi raportti Tanskan ammatillisten korkeakoulujen uraohjauksesta

Koulutuksen ja ammatillisen ohjauksen tutkimuskeskus VUE on julkistanut uuden raportin uraohjauksesta. Tutkimuksen taustalla on keskustelu ohjaustoiminnan ammatillistumisesta.

Raportissa kuvaillaan, miten uraohjaus ymmärretään ammatillisissa korkeakouluissa, miten ohjaustyötä käytännössä tehdään ja miten se on organisoitu, sekä millaisia pulmia ohjaajat kokevat päivittäisessä työssään.

Raportin ovat kirjoittaneet Carla Tønder Jessing ja Rita Buhl, ja se on ladattavissa englanniksi tai tanskaksi sivustolla Vejledning.net.

Maria Marquard
E-post: marq(ät)dpu.dk

Finland

Työttömyysetuudella tuettu opiskelu edistää työllistymistä

Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu parantaa merkittävästi työllistymistä. Kun opiskelujaksosta on kulunut puoli vuotta, reilut 60 prosenttia työttömyysetuuksilla opiskelleista on saanut työpaikan. Tulokset ovat paremmat kuin esimerkiksi työvoimakoulutuksessa.

Vähintään 25-vuotiaalla työttömällä on ollut vuoden 2010 alusta lähtien mahdollisuus opiskella päätoimisesti työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea menettämättä. Tuetun opiskelun ehtona on, että opinnot antavat ammatillisia valmiuksia ja että TE-toimisto on arvioinut opiskelun parantavan työttömän mahdollisuuksia saada työtä.
Vuosina 2010–2012 työttömyysetuudella omaehtoisen opiskelun aloitti yhteensä reilut 34 800 henkilöä. Heistä noin 800 oli maahanmuuttajia, jotka aloittivat opiskelun kotoutumistuella.

Lisää aiheesta työ- ja elinkeinoministeriön sivuilla.

E-post: Pirkko.Sartoneva(ät)ktol.fi

Säästöesitykset voivat sulkea kymmeniä kansalaisopistoja

Valtion ja kuntien säästötoimet saattavat kohdistua rajuina kansalaisopistoihin. Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää valtiovarainministeriölle 20 miljoonan euron leikkausta kansalaisopistojen valtionosuuksiin. Kunnille tämä merkitsisi 15 miljoonan euron säästöjä.

- Olemme huolissamme erityisesti maaseudun pienistä opistoista, toteaa Vaasan ruotsinkielisen työväenopiston rehtori Ann-Maj Björkell-Holm. Nehän ovat usein paikallisen kulttuurin vaalijoita ja hoitavat lisäksi maahanmuuttajien ja pakolaisten kotouttamista. 20 miljoonan euron leikkaus valtionosuuksista vastaa kymmenen suuren tai 90 pienen kansalaisopiston sulkemista.

Suomessa on 189 kansalaisopistoa. Suurin osa niistä on kuntien ylläpitämiä.

Lisää aiheesta (ruotsiksi): Svenska.yle.fi

E-post: Pirkko.Sartoneva(ät)ktol.fi

Island

Yhä useammat islantilaiset osallistuvat täydennyskoulutukseen

Vuonna 2012 yhteensä 71 900 islantilaista ikäryhmässä 16-74 (eli 32,1 % väestöstä) osallistui koulutukseen joko jossain oppilaitoksessa tai muuten ohjatussa opetuksessa.

Koulutukseen osallistuvien osuus väestöstä on ollut kasvussa vuodesta 2003 asti. Vuonna 2003 osallistujien osuus oli 28,3 %, mutta suurimmillaan se oli vuonna 2006: 33,1 %. Työelämässä aktiivisimmasta ikäryhmästä, eli 25-64-vuotiaista, 27,1 % osallistui opetukseen vuonna 2012. Osallistujia oli 43 700, mikä on suurin määrä sitten vuoden 2003, jolloin tilastoja aiheesta alettiin kerätä.

Lisää aiheesta (islanniksi) Islannin tilastokeskuksen sivuilla.

Sigrún Kristín Magnúsdóttir
E-post: sigrunkri(ät)frae.is

Norge

Uusi hallitus – uusi opetusministeri

Norja sai 16. lokakuuta uuden hallituksen, jota johtaa konservatiivisen Høyre-puolueen Erna Solberg. Hallitus on vähemmistöhallitus, johon kuuluu Høyren lisäksi oikeistopopulistinen edistyspuolue (Fremskrittspartiet). Uusi opetusministeri on Høyren Torbjørn Roe Isaksen, 35. Roe Isaksen oli edellisellä hallituskaudella mukana suurkäräjien työ- ja sosiaalivaliokunnassa.

Erna Solberg on aiemmin ilmoittanut, että hallitukseen päästessään Høyre aikoo pikimmiten panostaa voimakkaasti etenkin opettajien täydennyskoulutukseen. Tästä tulee siis yksi uuden opetusministerin työn painopistealueista. Hallitusohjelmassa hallituspuolueet lupaavat myös lisärahoitusta työelämässä tapahtuvaan perustaito-opetukseen.

Linkit lehdistötiedotteisiin uuden hallituksen kokoonpanosta englanniksi ja norjaksi.
Hallitusohjelma on luettavissa täällä (norjaksi): PDF

Hilde Søraas Grønhovd
E-post: hilde.soraas.gronhovd(ät)vofo.no

Sverige

Tutkimusta ruotsalaisesta kansalaisyhteiskunnasta

Ruotsin tiedeneuvosto on käynnistänyt tutkimuksen puiteohjelman, jonka aiheena on kansalaisyhteiskunnan kehitys Ruotsissa ja kansainvälisesti. Ohjelman kesto on 1. tammikuuta 2011 – 31. joulukuuta 2015.

Puiteohjelmaan on hyväksytty mukaan 11 tutkimushanketta, joiden parissa työskentelee noin 60 aktiivista tutkijaa yhdeksästä ruotsalaisesta yliopistosta ja korkeakoulusta. Lisäksi neljälle hankkeelle on myönnetty rahoitusta tarvelähtöisen tutkimuksen tekemiseen kansalaisyhteiskunnasta. Yksi näistä hankkeista on otsikoltaan ”Ruotsalaisen kansalaisyhteiskunnan järjestöjen eurooppalaistuminen”. Hankkeessa eri yhteiskuntatietellisiä aloja edustavat tutkijat tutkivat, miten EU vaikuttaa ruotsalaiseen kansalaisyhteiskuntaan ja vapaaehtoisjärjestöihin, jotka edustavat syrjäytyneitä ryhmiä (kuten köyhät, kodittomat, paperittomat). 

Lue lisää aiheesta (ruotsiksi):
www.regeringen. se/sb/d/12194/a/225737

E-post: Asta.Modig(ät)skolverket.se

Uusi raportti urakehitysasioista

Tärkeitä, mielekkäitä ja hauskoja työtehtäviä. Hyvät työolot ja tulevaisuudennäkymät. Mutta huonot uramahdollisuudet. Sellainen käsitys nuorilla on hyvinvointialan töistä. Miksi? Ja mitä asialle voidaan tehdä? Raportti ”Työ ja ura – miltä kunnissa, maakäräjäkunnissa ja aluehallinnossa näyttää?” luo aiheeseen syväluotaavan katsauksen ja pyrkii ohjaamaan työnantajia muuttamaan nuorten käsityksiä.

Työ ja ura -raportin on tarkoitus toimia kunnissa ja maakäräjäkunnissa käytävän keskustelun innoittajana ja perustana. Raportissa on hyviä esimerkkejä aiheeseen liittyvistä onnistuneista toimenpiteistä. Lisäksi siinä kerrotaan Ruotsin kuntien ja maakäräjäkuntien liiton SKL:n toiminnasta ura-asioissa ja annetaan konkreettisia vinkkejä ja neuvoja urakehitysasioiden parissa työskenteleville.

Lisää aiheesta (ruotsiksi): Skl.se

E-post: Asta.Modig(ät)skolverket.se

Färöarna

Korkeakoulutus, kansainvälistyminen ja tutkimus polttopisteessä

Syyskuussa Torshavnissa järjestettiin kaksi suurta koulutustapahtumaa, joista kummassakin oli paljon kävijöitä. Ensimmäisenä vuorossa oli ”Rajatonta koulutusta” -nimiset koulutusmessut, toisena eurooppalaiseen Tutkijoiden yö -tapahtumasarjaan kuuluva tutkimusaiheinen tilaisuus.

Etupäässä lukion päättöluokalla opiskeleville suunnattujen koulutusmessujen teemana oli tänä vuonna kansainvälisyys ja erityisesti vaihto-opiskelu. Sekä färsaarelaiset että ulkomaiset oppilaitokset painottivat mahdollisuutta yhdistää Färsaarella opiskeluun ulkomailla suoritettavia opintoja – tai päinvastoin. Myöhemmin samassa kuussa järjestettiin toinen iso koulutusalan tapahtuma, ”Food for thought”, jonka aiheena oli ruokaan liittyvä tutkimus. Tilaisuus oli suunnattu kaikille ikäryhmille, ja sen tavoitteena oli luoda kiinnostusta ruuan tutkimusta kohtaan sekä lisätä tietoisuutta tutkimusalasta.

Lue lisää (fäärin kielellä) koulutusmessuista ja Torshavnin tutkijoiden yö –tapahtumasta.

Elisabeth Holm
E-post: elisabethh(ät)setur.fo

Färsaarten yliopistoon ulkoinen arviointi

Opetusministeri Bjørn Kalsø on nimittänyt kolmesta ulkomaisesta asiantuntijasta koostuvan paneelin suorittamaan arvioinnin Färsaarten yliopistosta. Arvioinnin odotetaan valmistuvan syksyllä 2014.

Ulkoisen arvioinnin tavoitteena on valmistaa yliopistoa Bolognan sopimukseen ja kasvattaa sen tunnettuutta ulkomailla. Tanskasta, Islannista ja Itävallasta tulevien asiantuntijoiden tehtävänä on arvioida ne oppilaitoksen toiminnan osa-alueet, joilla heidän mielestään on merkitystä kansainväliset standardit täyttävälle koulutus- ja tutkimuslaitokselle.

Lisätietoa arvioinnista (fäärin kielellä): Mmr.fo

Elisabeth Holm
E-post: elisabethh(ät)setur.fo

Grönland

Hankkeesta koulutusnostetta Grönlannin maaseudulle

Viime vuonna Grönlannissa alkoi Nuiki-hanke, joka auttaa maaseututaajamissa asuvia hankkimaan koulutusta. Hankkeen ensimmäinen vuosi on ollut menestyksekäs, sillä 45:stä osallistujasta 43 suoritti koulutusohjelman loppuun saakka.

Koulutukseen sisältyy peruskoulun viimeisen luokan opintoja grönlannin, englannin ja tanskan kielissä ja matematiikassa sekä loppukokeet näistä aineista. Lisäksi opiskelijat saavat opinto-ohjausta ja henkilökohtaisen kehityksen ohjausta. Opetus tapahtuu paikallisissa peruskouluissa päiväopetuksen loputtua, ja opettajina toimivat koulujen omat opettajat.
Hanke käynnistettiin, koska Grönlannin maaseututaajamissa peruskoulun tai sitä korkeamman koulutusasteen loppuun suorittaneiden osuus väestöstä on pienempi kuin Grönlannissa keskimäärin. Nuiki-hanke sai alkunsa Itilleqin kylässä järjestetystä pilottihankkeesta. Kokonaisuudessaan Nuikiin sisältyy 12 yksivuotista hanketta, jotka toteutetaan seuraavien viiden vuoden aikana. Jokaiselta osallistujapaikkakunnalta valitaan noin 15 osallistujaa.
Haasteet eivät liity vain opetettaviin asiasisältöihin: päihdeongelmat ja sosiaaliset ongelmat ovat yleisiä pienillä paikkakunnilla, ja osallistujilla on paljon haasteita myös yksityiselämässään. Henkilökohtaisen kehityksen ohjauksella osallistujia tuetaan ja motivoidaan jatkamaan hankkeessa. Mottona on: ”On OK että ihmisellä on ongelmia - niiltä ei välty kukaan - mutta ei ole OK olla tekemättä ongelmilleen mitään.”

Lisää aiheesta (grönlannin ja tanskan kielillä): www.nuiki.gl

Minik Hansen
E-post: mh(ät)suliplus.gl

Luonnontieteellinen koulutusohjelma kehitteillä Grönlannissa

Parin vuoden kuluttua Grönlannissa käynnistyy ensi kertaa yliopistotasoinen biologian koulutusohjelma. Koulutus toteutetaan yhteistyönä, johon osallistuvat Grönlannin luontoinstituutti, tanskalainen Århusin yliopisto ja kanadalainen Manitoban yliopisto. Organisaatioilla on entisestään kumppanuussuhde, joka on solmittu arktisen teknologiakeskus Artekin puitteissa.

Grönlannin itsehallinto aikoo rahoittaa koulutusohjelmaa, ja se toteutetaan Grönlannin yliopistossa ja luontoinstituutissa. Opetuksessa yhdistetään luonnontiedettä terveyden tutkimukseen tavoitteena luoda innovatiivinen koulutus- ja tutkimusympäristö. Koulutusohjelmaan sisältyy tärkeitä aiheita, kuten kansanterveys ja ravitsemus, ympäristö ja yhteiskunta. Sisältöjä tarkastellaan monitieteisestä näkökulmasta, jota osaltaan tukee se että koulutusohjelman järjestämiseen osallistuu useita eri organisaatioita.

Aloitteen koulutusohjelman perustamisesta teki Grönlannin luontoinstituutti. Instituutti aikoo hakea säätiörahoitusta rakennuttaakseen uuden rakennuksen, jonka on määrä valmistua vuonna 2015.

Minik Hansen
E-post: mh(ät)suliplus.gl

NMR

Säännellyt ammatit ja hyvinvointiammatit

Monialainen analyysi.

DAMVAD-konsulttiyritys on EK-U:n (Koulutus- ja tutkimusvirkamieskomitea)  toimeksiannosta tutkinut liikkuvuutta säänneltyjen ammattien ja hyvinvointiammattien alalla Pohjoismaissa. Raportin keskeisten tulosten mukaan sääntelyjärjestelmä toimii Pohjoismaissa pääosin hyvin ja jopa edistää työvoiman liikkuvuutta eri Pohjoismaiden välillä. Raportissa mainitaan kuitenkin myös osa-alueita, joilla pohjoismaista yhteistyötä voitaisiin vahvistaa. Tutkimuksessa esitellään yhdeksän suositusta, joiden avulla voidaan vahvistaa tulevaisuuteen suuntaavaa pohjoismaista yhteistyötä liikkuvuuden lisäämiseksi pohjoismaisilla työmarkkinoilla.

Lisää aiheesta: Norden.org

E-post: Antra.Carlsen(ät)vox.no
Mer om: mobilitet

NVL

Educational background, preferences and needs

A qualitative study of prisoners from Iraq, Poland, Russia, Serbia and Somalia. Published 2013

In all the Nordic countries, the composition of the prison population has changed in recent years. One sees a huge increase in prisoners of foreign nationality and this can present challenges for the education and training provided in prisons. The Nordic Prison Education Network wanted to know more about the educational background and motives for education for foreign nationals in order to learn more about how each country’s education system can better meet the education and training needs of the prisoners.
Each of the Nordic countries has conducted a qualitative study of a group of prisoners of a selected nationality. This has led to national reports in each of the Nordic countries, which form the basis of this Nordic report. This report is a translation of the first edition in Scandinavian languages published in December 2012.

Link to the report: PDF

E-post: Larry.Karkkainen(ät)folkhogskolor.fi

DialogWeb

Tämän kuun artikkelien aiheena....

....ovat nuorille ja maahanmuuttajille tarjoutuvat uudet mahdollisuudet.

Räätälöity ammattikoulutus luo uusia mahdollisuuksia maahanmuuttajille

Jätät entisen elämäsi taaksesi, muutat toiseen maahan ja kohtaat vieraan yhteiskuntarakenteen, kulttuurin ja kielen. Ei ole takeita, että voit jatkaa aiemmassa ammatissasi. Ovi työelämään saattaa raottua kielikurssin avulla. Entä sitten, tyydytkö työnhakuun? Vai haluaisitko parantaa kilpailukykyäsi työmarkkinoilla?
Näihin kysymyksiin löydät vastauksia Helena Flöjtin artikkelista.

Tanskan syrjäseutujen nuorten miesten vaikeaa päästä nuorisoasteen koulutukseen

Jo pitkään on pidetty kasvavana ongelmana sitä että maaseudulla asuvat miehet eivät hanki peruskoulun jälkeistä tutkintoa ja jäävät asumaan kotiseudulleen, kun taas naiset muuttavat pois esimerkiksi opiskelemaan. Aalborgin yliopistossa on käynnissä hanke, jossa tutkitaan nuorten miesten opiskelutoiveisiin vaikuttavia tekijöitä ja heidän mahdollisuuksiaan päästä opiskelemaan peruskoulun jälkeen. Tinne Geiger haastatteli aiheesta lehtori Stine Thidemann Faberia.

Pitkä oppisopimusperinne työllistää nuoria

Samaan aikaan kun muualla Euroopassa nuoret ovat töitä vailla, Saksa voi ylpeillä ennätyksellisen matalilla nuorisotyöttömyysluvuilla. Salaisuus on maan perinteikäs oppisopimusjärjestelmä: ammattikoulutus tapahtuu työpaikalla, ja työnantaja maksaa oppisopimusopiskelijalle palkkaa. DialogWeb selvitteli Saksan oppisopimusjärjestelmän toimintaa pintaa syvemmältä. Onko järjestelmässä jotakin, mistä me Pohjoismaissa voisimme ottaa opiksemme? kysyy Marja Beckman.

Pohjoismaista tietoa koulupudokkuuden ehkäisystä 

Kunskapsbanken.org on uusi verkkosivusto, johon kootaan kaikista Pohjoismaista tietoa ja hyviä esimerkkejä siitä, miten nuorten koulutuksen keskeyttämistä voidaan ehkäistä. Yhteiskunnan ulkopuolelle joutuneet ja koulunsa kesken jättäneet nuoret ovat kasvava ongelma koko Pohjolassa. Sekä poliitikot että päättäjät alkavat tajuta, että kokonainen sukupolvi on vaarassa joutua hukkaan jos mitään ei tehdä eikä asian suhteen ryhdytä ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin.
Clara Henriksdotterin artikkeli on ensimmäinen osa pohjoismaisia nuoria käsittelevästä artikkelisarjasta, joka julkaistaan ruotsiksi DialogWebissä ja suomeksi www.sivistys.net.

www.dialogweb.net
www.facebook.com/dialogweb

E-post: Larry.Karkkainen(ät)kansanopistot.fi
Mer om: dialog

RSS
www.nordvux.net/rss/
468/nvluutisia.htm
 - tämän linkin kautta saat NVL:n uusimman suomenkielisen Uutiskirjeen RSS-tuontina. Lisää aiheesta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Rss


nmr_fi


Julkaisupäivä: 22.10.2013

NVL:n aloitussivulle

Ansvarig utgivare: Antra Carlsen • Redaktör: Larry Kärkkäinen
© Nordiskt Nätverk för Vuxnas Lärande